2010/08/26

Negiramen wo sagashite, vai miten se oli...

Lisää pukuesittelyjä, hoo.

Pör suositteli minulle Full Moon wo Sagashitea mangana ja olen tyytyväinen, että niin kävi. Minulla on Full Moonin kanssa lämmin suhde. Minulla, joka yleensä olen tosi laiska lukemaan mangaa ja joka en määrittele itseäni shoujon ystäväksi. Kai se on sitten ihan mielialan ja laadun mukaan.

Kokeilimme kyllä Pörrön kanssa animeversiotakin, ja ...no, joo. En ymmärrä, miten teinishoujosta on tehty sellainen filleriä pursuava lastenanime. Sitä jaksoi katsoa muutaman jakson ja siinä se, päätimme virallisesti cossaavamme mangaversiota.

Pörrö mainitsi heti alkuunsa haaveestaan cossata Takutoa. Minä tottakai innostuin, kun tajusin että Takuton kanssa olisi helppo tehdä paricossi, vieläpä kivannäköinen ja haastavan oloinen; Meroko.




Ompelukokemukseni rajoittuivat tuolloin Ashleyn erittäin yksinkertaiseen mekkoon, joten tämä oli aika iso pala. Loppujen lopuksihan Pörrö nosti minut paristakin syvästä suosta tämän puvun kanssa, eli eipä minulle kauhean omatoiminen olo jäänyt, mutta parhaani yritin. :D Koko puvun tekeminen oli minulle joka tapauksessa tärkeää. Ennen kaikkea Meroko oli minulle se reilumpi hyppäys haastavien pukujen pariin. Siitä jäi kova polte siirtyä kirpparicosseista ompelupuolelle. Ei sillä, ettenkö tykkäisi kirpparicosseista, ne on kivaa ajanvietettä! Kuitenkin harrastukseni on noussut täysin uudelle tasolle, kun löysin projektien viehätyksen.

Toisaalta ns. painajaispuolikin tästä jäi. Lyhyesti sanottuna: ei ikinä, ikinä, ikinä, ikinä enää loimusamettia. Juujuu, se on halpaa ja jos sillä onnistuu leikkimään oikein, se voi näyttääkin ihan kivalta, mutta... ei.

Tämähän ei loppujen lopuksi ollut minulle kallis cossi, koska materiaalit olivat tosiaan loimusametti, vanhan mustan samettihupparin riekaleet, valkoinen lakanakangas ja vähän fleeceä korviin. Niin, ja siivet, eli pari pussia Tiimarin valkoisia höyheniä, yleisliimaa, lakanakangasta ja henkarit. Ainakin tuli taas todistettua, että cosplayyn ei vaadita omaisuuksia.

Käytimme näitä pukuja Bakaconissa 2010. Valmistuminen jäi erittäin viime tippaan, ja conin väliyöt on toki mukava viettää silmät ristissä käsinommellen.
Aiomme vähintäänkin photoshootata puvut uudelleen, mielellään vielä astetta valmiimpina. Ja minun tapauksessani uudella peruukilla.


Hattuprojektia Pörrön hoodeilla. :D Ja mehän emme sotke. Silinterihatun runko tosiaan siis koostuu kartongista ja kontaktimuovista. Tötteröosassa on yksinkertainen kartonki, ulkopuolelta kontaktoitu, ja lieressä on muistini mukaan tuplakartonki ja tuplakontaktimuovi, jotta taittumisilta ja kastumiselta säästyttäisiin. Sitten pahvihökötykseen vain tehtiin päällys, joka saatiin laitettua paikoilleen ihan vain venyttämällä, loimusametti kun on aika joustava kaveri.
Sivuissa on koloset nuille korville, niin että ne saa tarvittaessa irti.


Palasia.
Yläosassa on geelirintsikat, joiden päälle väsäilin tuon päällyksen.
Hame ja vyö, ovat erikseen siis.
Kengät, joihin tykästyin, vaikka koko olikin numeroa liian pieni. Tykkään tuosta turbopohjasta. Noihinkin kenkiin törmäsin vahingossa kirpputorilla joskus ajat sitten, ja niillä oli hintaa huimat 0,50€. Nappasin mukaan vastaisuuden varalle, ja niillehän todella tuli käyttöä. :)

Peruukin hankinnalle tuli järjetön kiire, joten vastoin alkuperäisiä suunnitelmia jouduin hankkimaan sen Suomen kamaralta. Enkä taida enää tilailla Pilailupuodista yhtään mitään. Tuonhan piti olla nettisivujen mukaan hempeän purkkapinkki, mutta totuushan on järkyttävä neonpinkki. Ja ette uskoisi, jos kuvailisin miten nuo kuidut on ommeltu... No, kelpasi se paremman puutteessa, varsinkin kun tyvi piiloutui hatun alle.


Oli miulla sielunmetsästysruoskakin :D Tuntui välillä aika kornilta vaellella ympäriinsä olemattomat vaatteet päällä ja ruoska kädessä. Eheh. Pieksämäen miespuoliset nuorison edustajat muuten taisivat tykätä, ainakin ohiajavista autoista kuuluvista vislailuista päätellen. Niinpä niin. Maailmalle lähteminen puolialasti on toki oma valinta.


Olipa coolia tulla julkkiksen kuvaamaksi! Eli kreditit Consplayersille. (:

Tosiaan, Merokoa voisin kyllä ulkoiluttaa uudestaankin, jos vain joskus olisi ylimääräistä rahaa hankkia kunnon peruukki.

1 kommentti:

  1. Musta on parasta, että tossa kuvassa on taustalla honeyn käpälän protoversio. : D

    VastaaPoista

Sanottavaa? Kysymyksiä? Ehdotuksia? Elämänviisauksia? Kerro heti!