2012/07/24

Apua, conikausi! osa II: Desucon

"Kirjoitan ihan tässä lähipäivinä Desuconista", my ass... Animeconkin ehti jo loikata ohitse ja minä vielä muistelen Lahtea.

Minun ja Pörrön alkuperäinen Desu-suunnitelma sisälsi kaksi eri versiota Ritsusta ja Miosta, joista loppujen lopuksi vain toinen toteutui. Syy ei varmaankaan ole minkäänlainen yllätys; raha ja aika hupenivat yllättäen kesken. Toisaalta olinkin erityisen innostunut nimenomaan tästä puvusta, jonka lopulta valitsimme viikonlopulle.

Tästä pukuvalinnasta olen ylpeä. Hahmo on tuttu, mutta vaatetus on harvinainen. Keneltäkään tuskin lienee jäänyt huomaamatta, että K-ON!ia pursuaa joka puolelta tuutin täydeltä, ja keijocosseja ei ole tosiaan vaikea löytää niin netistä kuin coneistakaan. Mutta kun ne tutut siniset koulupuvut ja alku- ja lopputunnarien asut on nähty tuhannen eri cossaajan yllä (minä itse mukaanlukien), on tämä huutava poikkeus. Kun Googletin, hain DeviantArtista ja selasin cosplaysivustoja, en löytänyt ainuttakaan tapausta, jossa joku olisi jo älynnyt tämän paricossin viehätyksen.

K-ON!in toisella tuotantokaudella nähdään perinteisiin animekliseisiin kuuluva koulunäytelmä. Asetelma on minusta hurjan suloinen; poikamainen Ritsu asetetaan Julian rooliin, kun taas ujo, naisellinen Mio saa näytellä Romeota.

Pahoittelen enkkudubbia, YouTube ei tarjoa japsiversiota. Tässä kuitenkin yksi pätkä tuosta jaksosta.


Pidän siis tämän paricossin ideasta hirveästi, mutta entäs sitten se vaatetus itse?


Rehellisesti, en ole lainkaan tottunut noin... peittävään vaatetukseen. Tykkään siitä, että cosseissani on pieniä osia, kivoja yksityiskohtia, ja ennen kaikkea näytän paljon mieluummin ihoa kuin verhoudun täysin. En arkivaatetuksessanikaan osaa käyttää pitkiä hameita, tykkään lyhyistä hörhelöhameista. Enkä myöskään kovin usein viihdy pitkähihaisissa paidoissa, koska olen pienestä pitäen inhonnut kuumuuden tunnetta.

Joten tämähän oli kaikkea muuta kuin sopiva cossi minulle, eikö?

Vaan kuinka ollakaan, hahmon sisäistämiseen tämä vaatekriiseily sopi täydellisesti. Ritsu ei koe Julian roolia itselleen luontevana eikä ole tottunut käyttäytymään erityisen naisellisesti, joten oma tuskani oli varsin osuvaa. Mikä olisikaan ollut hahmolle sopivampaa käytöstä kuin kompastella portaissa matkalla myyntipöytäsaliin, koska ei yksinkertaisesti tajua nostaa helmoja.

Keskiaikalarpparia muistuttavan ulkonäköni vuoksi lienee ihan ymmärrettävää, että minulta kysyttiin lauantaiaamuna Lahden ostoskeskuksessa, onko meillä täällä jokin roolipelitapahtuma meneillään. Kauniisti hymyillen korjasin, että kyse on ennemminkin yleisesti japanilaisesta populaarikulttuurista. Niinpä niin.

Our Love Story @ DeviantArt


Desucon itsessään... no, sanotaan nyt, että se meni minun osaltani vähän harakoille. Erinäisten vastoinkäymisten johdosta näitä pukuja tuli pidettyä yllä loppujen lopuksi vain lauantaina, kun taas sunnuntaina edustin ihan omaa persoonaani. Muutenkin conifiilis tuntui hautautuneen jonnekin musikaalista ja muusta johtuvan stressin alle eikä ohjelmiakaan tullut juuri seurattua (jollei lasketa pakollista cosplaykisaosuutta - onnea yhä vain, Ilona <3).

Harmi kyllä, että tunnelma oli hakusessa, kun Desut ovat noin yleensä olleet ihan huippuja.

Onneksi Lauma on parhautta aina vain! Pyllyilypose <3




Jospa Animecon-raportti irtoaisikin sitten jo vähän lyhyemmällä aikavälillä. Ehkä. Aina saa haaveilla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sanottavaa? Kysymyksiä? Ehdotuksia? Elämänviisauksia? Kerro heti!