2012/07/10

Vielä sen näät, koiralauma tää on voittamaton

(Tähän väliin piti tulla Desumerkintä, mutta se nyt viivästyy, koska Animeconfiilistely!)

Animecon väijyy ihan niskassa ja kaikilla tuntuu jännitys ja stressi kasvavan aina vain. Minulla on melkein huono omatunto siitä, että lähinnä tunnun pyörittelevän peukaloita ja tappavan aikaa odotellessani, että saan pakata viimeisetkin roolivaatteet ja yöpymistarpeet matkalaukkuun ja kipittää musikaalibussin kyytiin.

Lyhyesti sanottuna: ei cosplayta Animeconissa, vain musikaali. Meillä tosiaan piti olla Animeconiin tämä iso The Powerpuff Girls -ryhmäcossi, mutta koska ryhmä koostuu Hopeanuoli!musikaalilaisista ja meillä kaikilla on kädet täynnä töitä musikaalin valmistelujen kanssa, päätimme siirtää tapauksen parin kuukauden päähän Traconiin. Näin kaikki saavat pukunsa tehtyä ilman tulta hännän alla, ja jotta kaikki saavat varmasti ryhmästä kaiken irti.

Mutta sitten siihen pääasiaan.





Jos olet lukenut blogiani jo pidempään, saatat muistaa joskus hamassa menneisyydessä kirjoittamani merkinnän Hopeanuoli!musikaalista, johon olin työntänyt kuononi mukaan. Edellisnäytös oli viime vuoden Traconissa ja meni enemmän tai vähemmän putkeen - tekniikka nimittäin petti pahasti, mutta sen sijaan sekä näyttelijät että yleisö olivat aivan liekeissä. Samoin oli myös itse tarinan isä, herra Takahashi Yoshihiro - olkoonkin, että hän pääsi seuraamaan esitystämme valitettavasti vasta aivan näytöksen loppupuolella.




Sittemmin meille tuli Animeconin taholta pyyntö esittää musikaalimme uudestaan. Useamman kuukauden tauon jälkeen siis alkoi uusi harjoituskausi. Mukana oli suurimmaksi osaksi vanha tuttu jengi, lukuunottamatta muutamaa vaihtunutta näyttelijää sekä liki kymmentä aivan uutta jäsentä.

Mitä uusi näytös sitten pitää sisällään? Edellistä, sellaisenaankin suuren suosion saanutta esitystä on viety reilusti eteenpäin, hiottu vanhaa ja lisätty uutta. Luvassa on paljon uusia eeppisiä kohtauksia, lauluja sekä tanssi- ja taistelukoreografioita. Esimerkiksi kaivatuiksi jääneet ninjakoirat saavat nyt oman valokeilansa. Ja heidän kohtauksensa ovat muuten täynnä upeita lauluja, sen voin sanoa!


Itse esitän edelleen badass-tiikeriveli Akatoraa, ja olen monen muun vanhan roolihahmon tavoin saanut entistä enemmän mustelmia lava-aikaa ja toimintaa tässä uudistetussa versiossa. (Lisäksi minut voi bongata myös mm. tanssimassa FAIJA!-kappaletta harmaana luppakorvaisena statistikoirana, mutta kyseistä lavantäyttöroolia teen kuitenkin vain ehkä ensimmäiset 15 minuuttia. :D)

Uskallan epäröimättä väittää, että katsojan ei tarvitse olla millään muotoa kiinnostunut Hopeanuolesta, jotta hän voisi viihtyä näytöstä katsoessa. Eli kyllä,

minä haluan SINUT konserttisalin katsomoon sunnuntaina kello 14:30. 

Esitykseen saa noudettua paikkaliput infosta etukäteen, joten jonotella ei tarvitse. Edellisnäytöstähän eivät kaikki halukkaat edes mahtuneet katsomaan, joten pidäthän kiirettä, vaikka käytössämme onkin tällä kertaa isommat tilat.

Nähdään konserttisalissa! Muistakaa ottaa nenäliinat mukaan sekä itkemistä että nauramista varten!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sanottavaa? Kysymyksiä? Ehdotuksia? Elämänviisauksia? Kerro heti!