2014/05/29

Kyseenalainen enkeli ja myöhästyneet höyhenet

Kohta on jo Desucon ja minä en ole vieläkään saanut koottua itseäni, jotta voisin kertoa Cosvisionista tai puvustani! No, tehdään nyt sitten kuvapainoitteinen reportaasi. Ensin puku!

Hahmoni, josta en siis etukäteen suuremmin metelöinyt vaikka se ei mikään valtionsalaisuuskaan ollut, oli Angela Blanc sarjasta Kuroshitsuji. Rakastan Kuroshitsujia ihan hävyttömän paljon, joskin olen tapani mukaan tutustunut vain animeen. Sarja vilisee mielenkiintoisia hahmoja, upeita maisemia ja vaatteita, huumoria, diippiä taustakuviota ja mystistä jännitettä. Oikeasti, en osaa kuvailla sitä muuten kuin että vaikka Kuro ei ole korkean ikärajan sarja eikä edes sisällä erityisemmin mitään pikkutuhmaa / isompaa tuhmaa, niin jokin uskomaton piiloeroottinen lataus siinä on. Tiedä sitten, onko se vain pääni sisällä vai onko hahmokemiat ja rivien välit todellakin vain niin taitavasti rakennettu.

Eipä ole yllätys, että kaiken tuon jännitteen seasta silmilleni pomppasi jo vuosia sitten anime only -hahmo, skitso pahisenkeli Angela. Tarkemmin sanottuna hänen asustuksensa kohtauksessa, jossa hän on vanginnut Sebastianin. Reta ei osaa pitää vaatteita päällä. Reta haluaa tehdä korsetteja, nahka-alusvaatteita ja burleskihenkisiä bustleja. Yksinään tuo puku ei kuitenkaan olisi toiminut, joten päätin tehdä tuplapuvun, koska a) sellaista on siistiä suunnitella b) esitys toimii paremmin c) SIIVET!

Ensimmäinen ongelma tulikin vastaan sitten materiaaleja etsiessä: tuo toinen Angelan tunnusväri valkoisen ohella. Sitä. Ei. Vain. Ole. Olemassa. Onko se harmaa? Onko se violetti? Ei, se ei ole mikään. Sitä ei ole. Kaiken tuskailun jälkeen Kangastukusta lopulta löytyi suht hyvä vaihtoehto, vaikken olisikaan ehkä tahtonut tehdä isoa hametta ihan perus puuvillasta. Mutta olipahan toisaalta edullista materiaalia, vaikka sitä pitikin ostaa metritolkulla.

Ottakaa kasa kuvia. Ja klikkailkaa suuremmiksi jos siltä tuntuu :)



Pakollinen kissa ja keskeneräinen korsetti. Boleroa ompelin mm. koulun
asuntolan oleskelutiloissa.

Outoja kaavoja.Kaavojen päällä voi myös kontata.
"Jee, mun nahkavaipat toimii!" Ihana kaoottinen projektiseinä
loppumetreillään.

Jossain to-do-listassa väsymyskirjoitusvirhe
aiheutti ihan luvattoman suurta riemua. :DD
Piti olla siis enkelipaita.
"Pörrö kato,
mullon suomalainen
Eurocosplaypylly!"

Eli joo. Pukuhan koostui vaikka minkämoisesta vaatekappaleesta, ja koska lopputuloksen oli määrä olla kaksi päällekkäin puettavaa asua, oli vaatteiden rakentamista tosi hauska suunnitella. Kerrottakoon, että enkelihame menee kaksi kertaa vyötäröni ympäri ja kiinnittyy tarranauhalla, niin että riisuminen tapahtuu käytännössä pyörittämällä minua ympäri. Enkelipaidan etumuksen napit ovat pelkkiä koristeita, kiinnitys ja irrotus tapahtuu selkäpuolelta. Bustle tyllitoppauksineen on valmiina enkelihameen alla (kuten tuomaroinnissa naureskeltiin, niin ei mulla oikeasti niin iso pylly ole :D).

Kaiken kaikkiaan alempaan pukuun kuului siis bolero, "tissinaru" (eli nahkayläosa), korsetti, nahkapöksyt, (sukkahousut), sukat, sukkanauhat, kengät ja hanskat, ja päällimmäiseen pukuun taas kaulakoriste, paita, iso hame ja siivet. Plus peruukki, piilarit, meikit etc etc aina mukana kulkevat setit.


Enkeliversiossa kiinnosti alusta asti eniten siipien rakentaminen. Olen aina halunnut kokeilla siipien tai vastaavan ison propin tekoa, koska minulla ei ole juuri lainkaan kokemusta propeista. Siipien sisältä löytyy kirpparilta ostetut laskettelusauvat (ontot, suht kevyet ja vahvat, joten kestävät painoa ja niistä saa vaijerin läpi), vaijeria ja silmuruuveja, nivel (ovensarana), selkäkiinnityssysteemi ja hitosti höyheniä.

Ihanat luokkakaverit oli yllättävän
innoissaan auttamassa mua alumiinisten
kepakoitten katkomisessa. Pusi pusi ♥
Kehikko gessottavana (lähinnä jottei musta
sauva paistaisi läpi valkoisista siivistä).
Nivel, jota hyödyntämällä olisi tarkoitus mahdollistaa
siipien asennon muuttaminen. Periaatteessa se toimii jo,
mutta vaatii vielä hiomista.
Nivelen ja ruuvien kiinnittelyssä sain apua isoveljeltä ♥

Outoja matskuja.Viritelmiä.

Sitten vaan kuumaliima käteen ja sotkemaan!
Kuva on nurinpäin, mutta tajuatte pointin. Siivissä on kangas, joka pujotetaan keppien päälle,
ja siinä on sitten muutama sata höyhentä yksitellen liimattuna kiinni, molemmin puolin siipiä.
Höyhenten liimailussa ja järkeni säilyttämisessä kävi avustamassa viime metreillä Paula, kiitos♥

Vaaleanpunainen muokkaus korostamassa aluetta, joka jäi vajaaksi vielä siinä vaiheessa,
kun tuli lähtö Turkuun. Ei sillä että olisi ollut paniikki, mutta ei ssssstana!
Pörrö sitten Turkuun ajellessaan kävi ostamassa lasten lelusiivet ja teurasti ne,
jotta saatoin täydentää puuttuvat osat perjantai-iltana.

Tältä ylipäätään näytti to do -lista
vielä viikko ennen kisaa. Apua.
...ja siitä johtuen pari päivää ennen
Turkuun lähtöä aivotoiminta oli niin jumissa,
etten vieläkään tiedä mm.
miksi lattialla oli yhtäkkiä jogurttia.

Mutta vaikka asua kasattiin vielä viimeisenä yönä ennen kisaa + backstagella sekä ennen että jälkeen tuomaroinnin, eikä se lopulta ollut täysin sitä mitä halusin, niin valmista tuli! Ainakin siinä määrin, että pääsin vermeineni lavalle asti ja sieltä poiskin. Jee! Puvussa on vielä vaikka kuinka paljon hiomista, mutta olen oikeasti ylpeä ja tyytyväinen siitä, että sain puolessatoista kuukaudessa jopa tuollaista jälkeä aikaan. Järki, sosiaalinen elämä, lompakko ja hartiat kyllä kokivat raskaita tappioita, mutta selvisin kuolematta!

Niin, ja se aikataulu... Kuten ennustin, maanantaina postilaatikossa odotti paketinnoutolappu. Mitäs muuta siellä olisi ollutkaan, kuin 600 myöhästynyttä höyhentä. Pari päivää myöhemmin saapuivat höyhenpuuhkat, joiden oli tarkoitus olla osa siipiä ja mm. peittää selkälevyviritelmät. Seuraavalla viikolla saapui kaksi peruukkivaihtoehtoa.


Teen vielä erikseen lyhyehkön merkinnän Cosvisionin tunnelmista, jotta tämä merkintä ei pursu yli äyräidensä. Stay tuned :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sanottavaa? Kysymyksiä? Ehdotuksia? Elämänviisauksia? Kerro heti!